Auton resonanssitaajuus
Kaikki asiat maailmassa värähtelevät, kaikilla kappaleilla on siis ominaisvärähtelytaajuus jossa kyseinen kappale alkaa ”soimaan” eli värähtelemään. Helpoimmillaan asian ymmärtää että otetaan ison peltilevyn nurkasta kiinni ja heilutetaan kättä, tietyssä pisteessä peltilevy pitää ”ukkosen ääntä” eli värähtelee, resonoi. Nyt jos otetaan puolet pienempi peltilevy ja tehdään sama temppu, huomataan että pelti värähtelee vasta, kun kättä liikutetaan huomattavasti nopeampaa, ja äänikin on korkeampi eikä pelti enään ”murahtele” kuten edellinen.
Tästä voimme siis päätellä, että iso pellinpalanen värähtelee matalemmalla taajuudella ja pieni värähtelee korkeammalla. Tätä voidaan myös verrata autoon eli autossa on isoja ja hyvin pieniä pellinpalasia, pellinpalaset värähtelevät eri taajuuksilla luoden suuren kaistan ”häiriöääntä” ympäristöön. Suurin osa kuitenkin auton pinnoista värähtelee vasta hyvin korkealla taajuudella joten niistä emme saa hyötyä MB raidan soittoon. MB raita soi siis 35-56Hz välillä.
Testien perusteella tiedetään, että auton resonanssitaajuus voimistaa ääntä huomattavasti, tätä voimme siis käyttää hyödyksi kilpailussa. Värähtelytaajuus riippuu aivan autosta, kaksi samanlaista autoa värähtelevät eri tavalla joten et voi ilman testejä todeta että tuonkaltaiset autot ovat parempia, kuin toisenlaiset. (poislukien erittäin hyvin tiedossa olevat, erittäin käytetyt SPL kilpailuissa olevat kaksi autoa: Fiat Panda (se 80lukunen) ja Honda CRX (se 80lukunen)).
Auton resonanssitaajuuden laskemiseen ei ole kaavaa, vaan se pitää todeta.
Yksi keino on laittaa 10″ subi 30l (1cuft) suljettuun laatikkoon ja soittaa siniaaltoa 10-70Hz, mitata samalla teholla kaikki taajuudet ja katsoa dB -mittarilla mikä taajuus antaa suurimman tuloksen. Tämä tehdään siksi suljetulla, että se ei itsessään korosta mitään taajuutta erityisesti.
Saman voi tehdä refleksikotelolla, mutta sun pitää tietää mikä on refleksikotelon piikki jolloin voit poissulkea tämän auton resonanssitaajuudesta. Refleksikotelolla pitää siis tulla kaksi piikkiä (kotelon piikkitaajuus) ja (auton resonanssitaajuus).
Hyvänä esimerkkinä pidän omaa autoani (Volvo 240 GL (farmari)) jossa kotelon viri on 30Hz, kotelon piikki on 30-35Hz tienoilla, mutta kovin lukema tulee 47Hz tienoilla (auton resonanssitaajuus). Ja resonanssitaajuuden kohdalla lukema on noin +3dB verrattuna kotelon piikkitaajuuteen.